torstai 3. kesäkuuta 2010

Sadetta?

Lupasivat meille sadetta, joten jäimme vielä täksi päiväksi kotiin.

Tarjolla olisi  viikonloppuna ruusujen konsertti Helsingissä. Isot pojat saavat mennä. Erään mielestä matkassa parasta on hotellin kingsize-sänky ja jääkaappi, jonka sisällön saa vapaasti tyhjentää. Tuohon iloon pitikin sitten jokunen euro sijoittaa. Toivottavasti muistavat mennä keikallekin - sen kerran kun lempparibändi soittaa Suomessa.

Me iloitsemme täällä kotona omenankukkasateesta ja viinimarjoista. Syksyn sadosta näyttää tulevan runsas.  


Pellavapäät vetelevät päiväuniaan ja Shamsien Poltetut varjot vetää minua vastustamattomasti puoleensa, mutta ensin pitää pestä keittiön lattia, kummallisen tahmeaksi kun oli muuttunut.

6 kommenttia:

Ilse kirjoitti...

Ai niin, nyt on se konsertti...! Puitteet vaikuttavat hyviltä, että sikäli. Musiikki on oma lukunsa. :)

Suloinen tuokin uusi banneri! Miltä kirja tuntuu?

Joana kirjoitti...

Ilse, on kiehtova kirja! Vaihteeksi tällaista toiseen maailmansotaan ja sen jälkimaininkeihin liittyvää historiaa ja ihmiskohtaloita. Koskettava ja surumielinen. Pakko lukea nopeasti loppuun! Saa olla sitten viimeinen varjokirja vähään aikaan! ;) Oi että, olenkin lukenut pienen ajan sisällä aika monta ihanaa kirjaa!

Anna kirjoitti...

Voi kun teillä tuntuu olevan mukavaa siellä! Juhlia ja joutenoloa - ihania kesäpäiviä!

Hannelen kirja-paratiisi kirjoitti...

Hihi, vapaasti ja vapaasti, taitaa siitä lasku tulla ;)

lumiomena kirjoitti...

Ihania kuvia! Ja kiinnostavan oloinen kirja, joka enteilee hyvää lukukokemusta. Onnea myös uudelle bloginimellesi :)
Ruusujen musiikki herättää muistoja omilta teinivuosilta. Sikäli metkaa, että se on taas suosiossa.

Omenankukkasade on aina suuri ilo (ja ihastuttava yhdyssana).

Joana kirjoitti...

Anna, syksyllä tahti muuttuu. Vähän sellainen viimeisen kesän -fiilis tässä on jo ollutkin, mutta nyt päätin, että eletään täysillä tätä päivää, sillä onhan edessä ihana pitkä kesä, eikä se syksykään ole ollenkaan paha asia. Lapset kasvavat ja elämä menee eteenpäin.

Hannele, aivan! :) Toivottavasti jääkaapista löytyy jotain 11-vuotiaallekin sopivaa, ettei rahat mene aivan hukkaan.

Lumiomena, veikkaan, että pitäisit kirjasta.

Niin ja omenankukkasade on ihana! Onnistuisinpa ikuistamaan sen kameraanikin!