Äidin kasvimaalla

Tänään oli harvinainen päivä: olimme kotona koko perhe. Minä tosin ehdin piipahtaa kasvimaalla - ensimmäistä kertaa kitkemishommissa koko kesänä. Kun vesiheinä kasvaa tarpeeksi pitkäksi, sitä on helppo kitkeä. Aika siistiä jälkeä sainkin aikaan.

Sipuleita olemme syöneet lähes päivittäin koko kesän ajan. Todellista lähiruokaa! Jouduin jo istuttamaan uuden erän, että satoa varmasti riittää syksyyn asti.
Takarivissä yrttipenkki, sitten salaatit, punajuuret ja pavut, keskellä sipulit, retiisit, porkkanat ja pinaatti. Edessä vielä minikokoinen mansikkamaa.
Yrttipenkin jokavuotinen ihmetyksen aihe on lipstikka, joka tuttuun diivamaiseen tapaansa kurkottelee jo tähtiin. Meidän perheen lihasopat maustuisivat jo yhdenkin oksan avulla vuodeksi eteenpäin, koko pehkolla ruokkisi puoli Suomea.

Myös piparminttu on kasvanut räjähdysmäisesti. Valitettavasti en vain ole vielä keksinyt, mihin tätä minttua voisi kotona hyödyntää. Perinteisemmistä yrteistä löytyy tilliä, persiljaa, valkosipulia, helteistä huolimatta kituutellen kasvavaa basilikaa sekä venäläistä rakuunaa.
Kasvimaata reunustaa mustikkaviljelmäni, Ainoa ja Alvaria. Sato vaikuttaa varsin lupaavalta. Tähän asti olemme saaneet tyytyä yksittäisiin maistiaismarjoihin.