Onni suosi minua Torpparin Werstaan arpajaisissa ja voitin soman pienen liitutaulun. Pojat olivat myös innoissaan ja käynnistivät tietenkin heti kisan, kuka saa piirtää tauluun ensimmäisenä.
Hänelle emme muistaneet tarjota piirtämismahdollisuutta. Hänpä omatoimisena pimuna päättikin piirtää mustalla vahaliidulla valkoiseen takankylkeen. Vahaliidussahan on sekin etu, että pysyvyys on huomattavasti parempi kuin taululiidulla!
Mitäs ripustin liitutaulun yläilmoihin roikkumaan, siitäpä sain (taas kerran). Onnea ja pientä takapakkia, sitähän elämä on. Pääasia, että tasapaino säilyy!Onnellista tiistaipäivää kaikille!
7 kommenttia:
:-)
Sitä samaa!
Hahaa! Ymmärrän kyllä pikkuneitiä. Eihän hänellä ollut muuta vaihtoehtoa... Ehkä äiti nyt muistaa ensi kerralla hänetkin, kun ensin yrittää saada mustan liidun saumastakin pois. Ovela tyttö! ;)
Tokihan sitä nyt on päästävä neidinkin piirtämään ja jos ei kerran mahdollisuutta annettu, niin... ;) Omatoiminen pimu!!
Onnea arpajaisvoitosta!!
Teidän pienin pitää itse huolen, että ei jää jalkoihin! Tyttöenergiaa... :)
Voih, väriliitu saumalaastissa ei ole helppo poistettava. Mutta taiteilija on varsin kekseliäs tapaus. :)
No, näitä sattuu toisinaan. Valkoista mustalla ja mustaa valkoisella. Niinpä niin, lasten kanssa pysyy virkeänä, kun yrittää ehtiä joka paikkaan yhtä aikaa. :)
Ihmesieni tekee ihmeitä! Sillä lähtee kaikki :)
Lähetä kommentti