torstai 31. joulukuuta 2009

"Vielä hetki, oi vanha vuos!"

Näin vuoden viimeisenä päivänä ollaan nostalgisissa tunnelmissa ja esittelen pari kuvaa edellisestä elämästäni. Kuvat ovat - mikäli suinkin jaksan oikein muistaa - vuodelta 1997 ja paikkana ikuinen kaupunki Rooma.



Olen käynyt ulkomailla vain harvoja kertoja ja matkat ovat ehkä siksikin aina olleet jotenkin elämää suurempia kokemuksia.

Roomaan jouduin istuttuani yhden lukukauden Teivas Oksalan Eino Leino -luennolla ja kuunneltuani, miten Leino Rooman universaalisuuden hengessä  käänsi Dantea. Luennolla näytettiin myös kuva talosta, jossa runoilija tämän työnsä suoritti ja tuota ihmettähän piti päästä katsomaan.

 

Mies lähti onneksi ilolla matkaan ja me löysimme talon. Mieleeni oli syöpynyt kuva rakennuksen muodosta ja tiesin, että se sijaitsee Trasteveren puolella Tiberin rannalla lähellä Castel Sant´ Angeloa, muita osoitetietoja meillä ei matkallamme ollut.


Minä olen aika pienikokoinen, mutta ovet talossa olivat oikeasti valtaisat! Talon seinään oli kiinnitetty teksti, joka suomennettuna kuuluu näin:


"Tässä talossa vuosina 1908-1909 
suuri suomalainen runoilija
Eino Leino
käänsi Jumalaisen näytelmän
Rooman universaalisuuden innoittamalla
rakkaudella."

 
La Dolce Vita ja korvan takana Chanel Allure

 

 Miksi juuri tänään tällainen tarina? Olimme matkalla juuri uuden vuoden ja loppiaisen aikaan, joten mukava muistella menneitä. Toinen syy löytyy Ylen ohjelmatarjonnasta. Jälleen tämänkin vuoden viimeisillä hetkillä radio kannattaa avata klo 23.55, sillä perinteiseen tapaan silloin kuuluu Leinon Hymyilevä Apollo. Upea tapa hyvästellä vanha vuosi!
***

Ja paluu arkeen: 4-vuotias huutaa lastenhuoneessa, että sisko lätkii häntä kärpäslutkalla. Näillä eväillä siis kohti uutta alkavaa vuosikymmentä! 

Onnellista sellaista Teille kaikille!


15 kommenttia:

virva kirjoitti...

Omas mahtavat ovet!
Vallankin onnellista uutta vuotta myös sinulle ja perheellesi!

sariw kirjoitti...

Oikein Ihanaa Uutta Vuotta 2010 teille kaikille !

Arja kirjoitti...

Ihanaa Uutta Vuotta teille!

Valloittava valkoinen kirjoitti...

Hyvää uutta vuotta ja tuollaiset matkamuistot on kivoja !Itse olen käynyt vain kerran Kreikassa ja siitäkin reissusta jäi kyllä sellainen olo että ulkomaille olisi kiva mennä uudestaan!

Lapset ne on ihania kaikissa sanoissaan!
Anu

Ira kirjoitti...

Ihania muistoja! Tahtoisin niin ulkomaille. Mutta tämä minun osa-aikatyö ei taida mahdollistaa, plääh! Joskus sitten...

ONNEKASTA UUTTA VUOTTA SINULLE JA PERHEELLESI! <3

Anonyymi kirjoitti...

Oh mikä vuosikymmenen lopetus täällä on ollut...! :) Tämähän alkoi teidän seurassanne, muistatko? Fasaaninsyönnin merkeissä! :)

Kaikki loistavasti ja paremmin. Hyvää uutta vuosikymmentä teillekin!

M

Anu kirjoitti...

Ihana muisto ja mukavaa että sain lukea sen!
Oikein onnekasta vuotta 2010!!!

Titta kirjoitti...

Oi, miten mukavia matkamuisteloita sinulla!

Oksalan (senior) luennot ovat jo 50-luvulla innoittaneet opiskelijoita matkustamaan Roomaan! Loppuvuodesta luin Hellevi Arjavan muistelmateoksen, jossa seikkailtiin samoilla Leinon jalanjäljillä.

Katilein kirjoitti...

Hih hih, kärpäslutka :)

Matkasi kuulostaa mielenkiintoiselta! Chanelin tuoksut ovat hyviä, omat suosikkini ovat Vitonen ja Chance.

Minulla on Eino Leinoon myös jonkinlainen suhde. Ylioppilaskirjoituksissani analysoin hänen Nocturne-runoaan ällän arvoisesti. Muutama vuosi sitten olin pikkuserkkuni, joka on minulle läheinen, häissä. Häät pidettiin Kajaanissa Eino Leino-talossa Oulu-järven rannalla. Häitä varten olin harjoitellut Eino Leinon runoihin tehtyjä lauluja. Lauloin häissä säestäen itseäni pianolla. Hääpärin isät jaksoivat kehua minua kovasti vähän boolia maistettuaan :)

Ihanaa uutta vuotta!

pioni kirjoitti...

Onnellista Uutta Vuotta sinullekin!

HIIRIEMO kirjoitti...

Kaunis kiitos kaikista mukavista viesteistänne! En näköjään ole maailman ainoa Eino Leinoon hurahtanut. Nykyisin osaan onneksi jo vähän hillitä, tarinoita olisi valtavasti takataskussa.

Titta, tuo kirjahan pitää lukea. Löysitkö kirjastoautosta?

M, muistan sen fasaanin, ainoa fasaanipaisti, mitä olen koskaan maistellut. Teillä niitä herkkuja piisaa!

Titta kirjoitti...

Jep, kirjastoautosta löytyi. Olen itse asiassa lukenut jo useamman kirjan, jotka sivuavat Eino Leinon elämää. Sen ajan suomalaiset kulttuuriseurapiirit näyttävät olleen kovin pienet. Elämäkerroissa esiintyvät toistuvasti samat nimet: Leino, Otto Manninen, Swanit, Järnefeltit, Sibeliukset jne. Piiri pieni pyörii... :)

Oletko muuten lukenut Hannu Mäkelän Nallen ja Mopen? Paitsi että itse asia on kiinnostava, kirja on myös hyvin kirjoitettu.

HIIRIEMO kirjoitti...

Titta, oi tuo ihana Suomen taiteen kultakausi! Sulla vielä henkilöihin jonkinlainen henkilökohtainen side! Minä käyn henkien taitelua Hannu Mäkelän kanssa, hyllystä löytyy useampikin teos, mutta nuo Leinot ovat vaikeita. Jotenkin kun Leino itse kirjoittaa elämästään Elämäni kuvakirjasta ja Mäkelä kirjoittaa samasta aiheesta fiktiivisesti, niin se ei jotenkin uppoa minuun, mutta esim. Mäkelän tietokirja Eino Leino Elämä ja runot on tosi hyvä ja perusteellinen!

Titta kirjoitti...

Mulla on menossa naiskirjoittajien kausi, mutta laitanpa tuon Mäkelän kirjan listalle odottamaan.

Arjavahan ei ole ammatiltaan kirjailija (vaan eläköitynyt opettaja), mikä kyllä näkyy tekstistä. Swanin sisarusten ja Otto Mannisen elämästä hän on minun nähdäkseni kirjoittanut ikään kuin kertomuksina oman sukunsa vaiheista, kuten myös omat henkilökohtaiset muistelmansa. Lukemiseen täytyy siis ryhtyä omanlaisellaan asenteella.

Kuitenkin on ihanaa, että nekin kirjat on kirjoitettu. Mistäpä olisin muuten saanut tietää eräiden Leinon ja Mannisen runojen ja Swanin kirjoitusten taustoista? No jaa, se Mäkelän kirja on siis vielä lukematta...

HIIRIEMO kirjoitti...

Saat Titta kirjan minulta lainaan ja muitakin aiheeseen liittyviä, jos et ole lukenut. Nähdään huomenna!