sunnuntai 25. heinäkuuta 2010

Lapsuuteni rannoilla

Joskus sitä hämmästelee, missä välissä komeat mustikkametsät ovat muuttuneet kantokasoiksi ja aukeat paikat täyttyneet valtavilla puilla. Suuri  vesi oli kuitenkin entisensä. Isolta selältä tulivat vaahtopäät venettä keikuttamaan. Järvi on harvoin tyyni mutta  pyytäjille aina avokätinen. Näillä rannoilla syödään kalaa.

Kävimme piipahtamassa. Istuimme laiturilla ja lapset saunoivat ja uivat samassa poukamassa, missä minäkin lapsuuteni hellepäivinä polskuttelin.  Illalla herkuteltiin letuilla, tietenkin.

3 kommenttia:

Pieni Lintu kirjoitti...

Upeita kesäkuvia!

Ilse kirjoitti...

Ja mikä suloinen hattu pienellä onkaan...!

Eikö ole kumma, miten maisemat muuttuvat vaikkei itse muuttuisi yhtään?

Joana kirjoitti...

Kiitos Pieni Lintu!

Ilse, päivänkakkarahattu, mikäs muukaan se tällaisena kesänä voisi olla..