tiistai 13. heinäkuuta 2010

Sisko ja sen veli


Jos meillä olisi koira, olisi se luultavasti juuri tällainen. Näiden pentujen takia asiasta on taas vaihteeksi keskusteltu lääkärin kanssa. Hän suositteli meille kultakalaa tai kilpikonnaa, mutta EI koiraa, ei edes tällaista maailman ihaninta ja suloisinta. Onneksi olemme saaneet käydä näitä pieniä söpöläisiä kuitenkin katsomassa ja silittelemässä. Se meidän perheen koirakammoinenkin on huokaillut onnesta ja pitänyt pienokaisia hellästi sylissään.

Pentujen emosta kuvia löytyy täältä.  
 

5 kommenttia:

Ilse kirjoitti...

Ei sen ihanampaa ole kuin koiranpentu, tämä on fakta. Hienoa, että siedätyshoito toimii kammoisellakin! :)

Suloisia ovat, voi ylpeää emoa!

Vekarus kirjoitti...

Koiranpennut ovat niiiiin suloisia! Tuli taas mieleen kesä 16 vuotta sitten, kun enkelikoiramme muutti meille!

Marielisa kirjoitti...

Voi miten suloisia hauvavauvoja <3

Kurjaa ettette voi ottaa omaa koiraa, mutta onneksi sentään voitte käydä paijaamassa pienokaisia :)

Hannelen paratiisi kirjoitti...

on suloisia

JOHANNA kirjoitti...

Voi miten ihania hauveleita! Tiedän juuri tuon tunteen. Meillä on samojedi, joka on ulkokoira meidän empun allergian/astman takia ja niin on ihan hyvin pärjätty. Mutta kun tuolla meidän koirulilla on ikää jo 12, eikä hirmuisesti niitä elinpäiviä jäljellä niin...ei voida enää uutta koiraa ottaa, koska pentua ei voisi viedä ollenkaan sisälle. Sopii kuitenkin toivoa, että allergiat helpottaisi iän myötä, koska sitten taas meidän neiti on aivan hirmuisen eläinrakas...
Aurinkoisen helteistä tiistaipäivää!