torstai 16. syyskuuta 2010

Sukkakuumetta


Maanantaina se iski. Tiistaina piti päästä varastoja täydentämään, ajattelin jotain kaunista syksyistä. Mukaan tarttui pari vyyhtiä vaaleanpunaista. Raidat teen vanhoista jämistä. Vuosiin en ole sukkaa kutonut ja se kantapää on täyttä hepreaa. Minulta pitäisi kuitenkin löytyä ratkaiseva geeni, sukuni naiset ovat sukantekijöitä.

Varulta kaivoin avukseni kirjahyllystä tuon ihanaisen sukkakirjan. Sieltä löytyy ohje myös lettisukkaan. Minä kudon tasaraitaa ja pelkkää oikeaa. Parempi valita varman päälle.

9 kommenttia:

Marina kirjoitti...

Voi kun ihanaa. Syksy tekee vekkulit, kutimet kilisevät täälläkin pitkän tauon jälkeen tiuhaan tahtiin! Tänäänkin sain valmista ja vaikka lankavarasto on ihan liian suuri jo nyt, on pitänyt muutamat kerät kauniita värejä silti ostaa, ihan kuin ne kaupasta loppuisivat ;)

ps. Muistin ihanat kuvasi kirjasta Rouva Agathen rakkaus. Olen onnistunut koukuttamaan itseni kutimien lisäksi myös kirjoihin. Tuo kirja odottaa avaamistaan tänä iltana, toivottavasti vie lukijansa mennessään :D

Ihanaa tulevaa viikonloppua Hiirulaisen Majaan!

Anna kirjoitti...

Minä tiedän periaatteessa miten kantapää tehdään, mutta jotenkin siitä tulee aina kauhea vänkyrä! Sukkageeni pitäisi olla täälläkin - mummon luona on pari isoa saavillista hänen kutomiaan sukkia, sieltä saa aina napata tarpeeseen.

Ihanat värit kuvissasi!

Susa kirjoitti...

Peukkuja sukankutomisgeenin löytymiselle ;) Minä vain yhä haaveilen ja taitaa haaveeksi jäädä, kun minun suvusta ei tuota geeniä löydy..

Tuo kirja on kyllä ihana, olen sen muutamaan otteeseen meinannutkin hankkia, josko sen avustukselle se sukka luonnistuisi itseltäkin..kenties?

lumiomena kirjoitti...

Noilla langoilla ja tuollaisella kirjalla saat takuulla aikaan hyviä sukkia! Ihania sävyjä. Minulta puuttuu sukkageeni, mutta arvostan tavattomasti kaikkia neulomistaitoisia.

Lämmintä syysviikonloppua!

Teija kirjoitti...

Tasaraitaa ja pelkkää oikeaa täälläkin. Vaikka mieli tekis kaikkee ihanaa..! Teen just sukkia Oskarille, pitkästä aikaa. Ja kantapää piti luntata kirjasta, mutta ei ollutkaan niin vaikeeta.

Villavaa viikonloppua ;)

Joana kirjoitti...

Marina, se on kummallista. Viime viikolla ei käynyt pienessä mielessäkään, että sukkaa pitäisi ruveta väkertämään. Lempeitä lukuhetkiä ja ihanaa viikonloppua! Me taidamme lähteä taas "työleirille". ; )

Anna, saavillinen sukkia, voi että! Oikea toiveiden tynnyri. Minulla ensimmäinen varsi alkaa olla valmis, seuraavaksi vuorossa se kantapää. Saa nähdä, millainen vänkyrä siitä tulee.

Susa, tuo kirja on haaveilijallekin ihanaa luettavaa. Raportoin ehkä myöhemmin, miten ohjeiden tulkinta onnistui.

Lumiomena, olet ihanan optimistinen. Minua nauratti tuo "takuulla"!

Teija, minä teen itselleni. Lapset saavat onneksi sukkansa luottotekijöiltä. Haluaisin kuitenkin oppia sen kantapään niin, että ei tarvitsisi kirjasta lunttailla. No, jospa sitä tekemällä oppisi!

Mukavaa viikonloppua kaikille!

Ilse kirjoitti...

Jokohan lähditte työleirillenne? :) Terveisiä!

Suloiset suunnitelmat! Minä en ikinä edes yrittäisi, mutta luota vain geeniisi, kyllä se siitä. :)

Päkä kirjoitti...

Hei kiva blogi! Voit noutaa palkinnon ja haasteen blogistani.

♥ Hannele kirjoitti...

noita menee