Pojat meinasivat päästä helpolla ja virpoa minua tällä kissamaisella pääsiäisvitsalla, joka aina pääsiäisen aikoihin kaivellaan vintiltä esille. Ihmeelliset pajunkissat ovat vuodesta toiseen yhtä herttaisia. Ei tullut kuitenkaan kauppoja ja isomman oli illalla vääntäydyttyvä puutarhasaksien kanssa pusikkoon. Hienoja vitsoja pojat sitten tekivätkin!En tiedä, mikä kato Kyöpelinvuorella on vuoden aikana käynyt, kun pääsiäisnoitia oli aamusella aika harvakseltaan liikenteessä. Yleensä noita-akkoja on meidänkin ovella vieraillut laumoittain. Onneksi yksi rohkea noitaneiti uskalsi tulla ovikelloa pimputtelemaan. Tämä punaposkinen huivipää oli valinnut menopelikseen oikean luudan, joten ilmankos selvisi perille asti. Kiva, kun kävit!
Koska oma väki ei tänä vuonna rientänyt virpomismatkoille, tässäpä muutama albumikuva menneiltä vuosilta:
Edellisen vuoden hapero tukka on seuraavana vuonna muuttunut upeaksi pehkoksi.. Mitähän hoitoainetta tämä noitaukko käyttää?
2 kommenttia:
Kivoja kuvia nuo vanhatkin! Ja aina vain nuo pajunkissat hymyilyttävät samalla tavalla.
Ollaan mietitty vapunajan reissua sinne päin, mutta saas nähdä. Olisi kolmen päivän vapaa.
Täällä paistaa. Yhtä ihanaa aurinkoa sinnekin!
M
Tervetuloa meille M, olisi kiva nähdä ja suunnitella kesäreissua! Ajattelin tehdä munkkeja.
Lähetä kommentti