maanantai 5. lokakuuta 2009

Talvi joutsenen takana


He viihtyvät kesämökillämme edelleen. Odottavat kai matkaseuralaisiaan. Niinhän sitä sanotaan, että talvi saapuu joutsenten lähdettyä, joten antaa lintujen vielä hetkisen odotella. Toivon, että voisin olla lähdön hetkellä paikalla huiskuttelemassa hyvää matkaa ja kiittämässä kesäseurasta koko poikuetta. Sieluni syövereissä kun tiedän, että vain osa linnuista palaa ensi kesänä takaisin.


Mökillä oli viikonloppuna kylmä, huvimajassa kaivattiin villasukkia ja ulkona toppavaatteita. Edes kesämökillä ei siis ole ikuinen kesä!

Kovin kesäiseltä kyllä vaikuttaa tuo pikkuisen tilkkupeitto, jota viime yönä pimeässä keittiössä ompelukoneen valossa surruttelin. Mökille tulossa tämäkin ompelukseni.


Tänään sytytimme ensimmäisen kerran takkatulet kotona. Ei oikeastaan hassumpaa aikaa tämä syksy sittenkään!

6 kommenttia:

Karita kirjoitti...

Perjantaina kotiin ajaessani näin joutsenparven lentämässä etelään päin. Jossainpäin talven tulo on siis askeleen edenpänä kuin teillä.

Tällä viikolla meillekin pitäisi tulle hyllyjä ja pöytälevyjä ns. harrastehuoneeseen ja kunhan ne on asetettu paikoilleen lähden ostamaan sitä kauan kaipaamaani ompelukonetta.

Takkatuli näyttää ihanan lämpöiseltä. Mekin meinattiin polttaa takkaa viikonloppuna mutta takkapuut olivat loppuneet :(

Henska kirjoitti...

Hei!

Sun joutsen kuvasta tuli mieleen muutaman päivän takainen työmatka.

Siinä ihan tien varressa, pienen pienen lammen rannalla on ollut koko kesän joutsen perhe, jossa on viisi poikasta.

Usein on autot joutuneet pysähtymään ja oottelemaan, että perhe pääsee turvallisesti tien toiselle puolelle retkelle.

Muutama päivä takaperin oli vain hauska tilanne, kun joutsen perheen perään oli kuin salaa hivuttautunut varmaan 20 sorsaa. Ylpeänä seurasivat johtajaa siistissä letkassa. Ja työmatkalaiset odottivat kiltisti... :)

Toissa päivänä mieheni oli nähnyt kun ne oli harjoitelleet lentämistä. Olivat juosseet mäkeä alas hirveää vauhtia siivet auki. Pieni hyppy, ja TUMPS, nokalleen maahan... :) Varmasti ollut suloisen näköistä hommaa.

Joten jos näihin "meidän" pikkujoutsenten lentotaitoon on uskominen, niin ihan heti eivät lennä pois, joten se talvikin saa vielä odottaa.

Lämpöisiä syyspäiviä!

Henska

Titta kirjoitti...

Voi, että minua jaksaa hymyilyttää nuo nuppineulat, joissa ei olekaan nuppeja vaan sydämiä! Sydänneulojako, siis?

Joana kirjoitti...

Tämä käsitöiden väkertäminen tekee sydämelle hyvää! Oikeasti nuo sydänneulat ovat aivan ehdottomia apuneuvoja tilkkutöiden tekijälle. Neulat ovat huomattavasti tavallista neulaa kookkaampia ja tilkut pysyvät hyvin paikoillaan. Saat minulta muutaman, jos innostut itsekin tilkkuilemaan!

Titta kirjoitti...

Oi, kiva! Mutta sovitaan, että et anna minun aloittaa minkäänlaista tilkkutyötä ennen kuin olen saanut tuolta kaapista kaikki nuo keskeneräiset käsityöt valmiiksi!

(Muuten, alinomaiset huudahdukseni "oih", "voih" jne. johtunevat siitä, että olen viime aikoina lukenut 1800-luvun säätyläisten elämästä. Näemmä jo liikaa, kun puhetapakin tarttuu!)

-TIINA- kirjoitti...

Voi kun mekin saatais tänä syksynä takkasydän...meillä kun sellainen typerä vanha avotakka, tulee vaan kylmempi kun avaa pellit :)