torstai 25. helmikuuta 2010

Päivien kimallusta, osa II

Kimaltelevia päiviä tuntuu riittävän - hyvä niin! Tänään pienen sairastelun jälkeen pääsimme takaisin normaaliin päiväjärjestykseen ja ulos aurinkoon.

Olenko koskaan sanonut, että pidän talvesta? Pidän lumesta ja hiihtämisestä, talven kuulaista väreistä, lumen narskunnasta kenkien alla, takkatulen lämmöstä ja helmikuun aurinkoisista päivistä. Kuluva kuu onkin ehdottomasti se paras talvikuukausi.


Veimme puoliltapäivin pojan päiväkerhoon ja jatkoimme pitkälle kävelylenkille. Pysähdyimme kuuntelemaan kevään ääniä. Kyllä, helmikuussa talitintitkin aloittavat sirkutuksensa. Kotipihassa seuralaiseni tarvitsi jo pikaisesti päiväuniaan.

Aurinko kutitteli unikavereiden varpaita

Päiväunien aikaan... Taistelen flunssaa vastaan vihreän teen voimalla ja syömällä rutkasti C-vitamiinia. Nappaan mennen tullen pakastimesta jäisiä tyrnimarjoja, voi että niihinkin voi tulla himo! Harmi, että pensaat rupeavat tuottamaan satoa vasta noin  5-vuotiaina, sillä meidän tyrnejä ei ole vielä edes istutettu. Omaa satoa siis luvassa joskus vuonna 2015, huh!

Tänään ehdin myös ompelukoneeni ääreen, tuotoksen esittelen joskus tulevaisuudessa.
 Nyt riennän hakemaan poikaa päiväkerhosta. Nähdään taas!

10 kommenttia:

Päivi kirjoitti...

Onpa ihana blogi sinulla! Tänne taidan "eksyä" uudestaankin. :)

HIIRIEMO kirjoitti...

Tervetuloa Päivi! Hyvä seura kelpaa aina!

Tarleena kirjoitti...

Ihana ajatella jo tulevaa satoa pensaista, joita ei ole vielä istutettu... hauskaa ajatusleikkiä, sait mut hymyilemään täällä.

PRINSESSATRIO kirjoitti...

Mäkin tykkään talvesta tosi paljon! Vielä kun tämän sairastelun jäljiltä pääsis joskus ulos ;)

Tyrni on ihan pop! Me saadaan mun kotoa niitä ja tyrnikiisseli pienellä kermavaahtopallerolla on koko perheen suosikki, nam!

Sari kirjoitti...

Keväinen aurinkokin se siellä jo paistelee niin kauniisti. Toivottavasti taivutat flunssan. Hiukan sama pelko täälläkin. Kurkkua karhentaa ja nenä tursaa... :-(

Uuden Kuun Emilia kirjoitti...

Meilläkin on kärsitty tylsästä flunssasta, ja ulkoilu on jäänyt vähemmälle. Huomenna on tarkoitus mennä jo pidemmäksi aikaa happihyppelylle, kun pakkasen on luvattu laskevan.

Minäkin pidän talvesta. Tosin myös syksystä ja keväästä sekä kesästäkin. Onni on asua suomessa!

Mukavaa viiikonloppua!

HIIRIEMO kirjoitti...

Tarleena, eikös se ollut niin, että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Tosin minulla huono muisti, toivottavasti muistan istuttaa ne pensaat ensi kesänä.

Prinsessatrio, kermavaahto kruunaa kaiken, voin kuvitella, että yhdistelmä on ihana!

Sari, kyllä meillä on jo kevättä ilmassa vaikka lunta on niin paljon, ettei ikkunoista kohta ulos näe. Lunta taitaa olla teilläkin?

Uuden Kuun Emilia, minäkin pidän syksystä ja kesästä ja keväästä. Ihanaa, että ainakin toistaiseksi meillä on kaikki vuodenajat. Kotiäitinä olen oppinut asiaa oikein todella arvostamaan. Mukavaa viikonloppua sinullekin ja kaikille muillekin, tietty!

Tarleena kirjoitti...

Heh, ja jos et muista, tiedät sitten taas mistä haaveoilla lumen keskellä ;-)

Edesmennyt sukulaistätini teki aivan ihanaa tyrnijäädykettä kermasta ja tyrnistä ja sokerista, se oli herkkua. En valitettavasti ehtinyt pyytää reseptiä häneltä. Hän teki sitä sellaisiin 0,5 desin muovisiin annospikareihin, eli sillä ei päässyt mässäilemään....

Ehdoton suosikkimarja minullekin.

lumiomena kirjoitti...

Minäkin rakastan talvea: Syksy ja talvi ovat melkeinpä suosikkivuodenaikojani, vaikka totta kai rakastan kesääkin.
Minun äitini tekee joskus tyrnijäädykettä, joka on ihanaa. Hän teki jäädykkeen rengaskakkuvuokaan, mikä oli kiva idea.
Oletko lukemassa "Säkenöiviä päiviä"? Olisi kiva kuulla, mitä pidät kirjasta. Itse rakastin "Tunteja", mutta "Koti maailman laidalla" ei sykähdyttänyt.
Mukavaa viikonloppua!

HIIRIEMO kirjoitti...

Lumiomena, kirja on "Samaa sukua". Minäkin rakastin Tunteja ja Koti maailman laidalla jätti kylmäksi. Säkenöivät päivät olen tyystin unohtanut lukea, ihanaa, että muistutit! Pokkareita lienee vielä saatavilla!