Aloitimme tänään uuden päiväunisatukirjan. Kirjahyllystämme löytyi ihana ja nostalginen Marjatta Kurenniemen Kuinka Kum-Maa on kaikkialla vuodelta 1954. Tämä meidän versiomme tosin on näköispainos ja hieman uudempaa alkuperää.Tarina alkaa siitä, kun pieni Pau-poikaa makaa tympääntyneenä keuhkokuumeessa sänkynsä pohjalla. Yhtäkkiä seinäpaperissa tapahtuu kummia: Tapetin yksi kukkakimppu tekee kuperkeikan ja muuttuu ihastuttavaksi prinsessa Lilalooksi. Prinsessa ehdottaa, että he voisivat Paun kanssa hypätä Blankan ratsastaja -tauluun leikkimään prinssi Haakonin kanssa. Myös katon vesivahinkoläikkä on jotain muuta kuin ruma tahra, ja sängyssä asuu Huokaaja... Pau on joutunut Unen ja Valveen rajalta Kuinka Kum-Maahan, joka on kaikkialla. Poika ei vain ole ollut asiasta aikaisemmin tietoinen. Ja tästä tarina jatkuu...
Poika kuunteli lumoutuneena. Saa nähdä, pelotteleeko Huokaaja meidän väkeä ensi yönä...
Kiitokset Tammelle, että näistä vanhoista satuaarteista otetaan edelleen uusintapainoksia ja nimenomaan näköispainoksia. Maija Karman kuvitus tuo minulle ainakin oman lapsuuden mieleen...
Kuinka-Kum-Maa on ilmeisesti täällä hiirulaisenkin majassa. Löysin nimittäin lattialta kasan keittiöpyyhkeitä ja patalappuja, mutta ripustuskoukkua ei sitten löytynytkään - ei ainakaan keittiöstä! Sille oli keksitty parempaa käyttöä lastenkammarissa. Onneksi ostin näitä koukkuja muutaman ylimääräisenkin.
Tässä järjestelijän apulainen pukeutuneen (ja aivan omatoimisesti) veljensä batman-viittaan. Aika uhkaava tilanne muuten!
Ensimmäinen kirjaintaikakin on tehty ja A-kirjaimia on löydetty jo ainakin miljoona. Vasemmalla sivulla taikurin oma kuva ja oikealla A-taikoja. Huomaathan myös palkintotarrat!
Niin ja loppuun vielä yksi asia. 3-vuotiaamme kysäisi illalla minulta, miksi sairaana ei saa mennä ulos. Minä tietenkin vastasin viisaita vastauksia, jotka eivät pojalle kelvanneet. Hänen selityksensä kuului näin: "Jos sairaana vaikka aivastaa ulkona, niin puu voi kaatua päälle." Näinhän se on, olin vain unohtanut asian. :)
7 kommenttia:
Kuulostaapa houkuttelevalta tuo kirja! Tein jo varauksen. Toinen saman kirjailijan viehättävä kirja on kertomus Onnelista ja Annelista, kahdesta orpotytöstä. Meillä muistellaan vieläkin, vuosien jälkeen, mm. sitä kohtaa, jossa kukkapenkissä kasvaa kynttilöitä ja ilmapalloja. Olisihan kätevää!
Liikkuvaista sorttia nuo kauniit pyyhekoukut. Mistä olet niitä hankkinut?
Hui! Pitääpä vastedes varoa aivastelemasta ulkona, hih!
Minun täytyy varmaan tehdä varaus tuosta Onnelista ja Annelista... Lapsena sitäkin luettiin, mutta pojille en ole sitä tajunnut lueskella.
Koukkuja olen löytänyt Wanhattaren Marin puodista, voi olla että niitä olisi Marilla jäljellä edelleen..
Vanhat kirjat ovat kyllä ihanimpia. Kuvitukset ovat erilaisella tavalla herkullisia ja mielenkiintoisia nykyaikaisempiin kuvituksiin tottuneelle. Sadut imaisevat kyllä niin ihanasti mukaansa nuo lapset, sitä on lumoavaa seurata vierestä.
Ihana kirja tämäkin! Täältähän saa ihania kirjavinkkejä lapsille ;-) Ja voi miten hienosti jo aakkosia harjoitellaan. Meillä käydään myös kovasti aakkosia läpi, vaihtelevalla menestyksellä...
Hei Hiiriemo. Käyhän kurkkaamassa Pinkeissä Pioneissani, siellä on sinulle jotain...
Pienen selitys on ihan parasta, mitä olen tänään kuullut! :)
Hyvää viikonloppua, töiden parissa menee ja teatterissakin.
M
Kiitoksia kommenteista! Miten se viikonloppu menikin taas niin nopeasti, etten ehtinyt saada mitään aikaan, en edes kommentteja naputellut. Kaikki on kyllä hartaasti luettu! :)
Lähetä kommentti