Meidän syksyyn kuuluu paljon keijukaisia, kissamaisia sellaisia.
Kaikki erilaisia,
yleensä iloisia,
osa erikoisia,
kaikki hurmaavia...
ja ihania!
Tässä koko lauma. Sain aikoinani häälahjaksi orkidean ja sen jälkeen olen joka syksy itselleni sellaisen ostanut. Tämä on jo kuudes yksilö. Viherpeukalostani puuttuu talvisäätö, en saa orkideoita kukkimaan uudestaan. Onneksi yksi kasvi jaksaa kukkia yleensä jouluun asti.
9 kommenttia:
VAU! Hieno Orkidea. Munkin viherpeukalosta puuttu taito saada Orkideat menestymään :) Ajoittain yritän hoitaa ohjeiden mukaan, upottaa veteen 20 min kerran viikossa ym ym , välillä nakkaan huolimattomasti vettä silloin tällöin... Joka kerta sama homma, kukat putoaa, joskus jopa varret kuolee, eivätkä todellakaan ala kukkia uudelleen. (tai sitten en vain malta odottaa tarpeeksi kauaa, Orkidet kun eivät ole kauhean kauniita ilman kukkia) Tylysti viskaan ne vain roskiin!
Hienoja kuvia !!
Niin kauniita!
Sattumalta tupsahdin blogiisi vierailemaan. Ihania hyvän tuulen kuvia. Saanko linkittää blogisi?
Niinpä onkin, kisukeijuja!
Kauniit yksityiskohdat. En minäkään saanut uudestaan kukkimaan :)
Oi, todellakin keijukaisia!
Lohdullista, en siis ole ainoa. Kukkakauppias kovasti ihmetteli taitojani ja suositteli orkideoille keitettyä vettä kerran viikossa (jäähdytettynä siis). Kokeillaanpa tätä vinkkiä siis!
Marianne, tottahan toki saat linkittää! Täytyypä tulla vierailulle sinullekin!
Orkideat on niin kauniita, etenkin valkoiset. Minulla on ollut sellainen vain kerran. Enkä osannut hoitaa... mutta pakko yrittää uudestaan joskus. Ehkä kukat tykkäisivät enemmän puutalon ilmastosta... (juu, siitähän se varmaan on kiinni, että kukat kuolee mun käsiin). Kauniita syyspäiviä!
Minä vasta kesällä ostin ensimmäiseni ja nyt sen kukinta alkaa olla ohitse, mutta taidan hankkia uuden!
Orkideat ovat kauniita! Mummoni asuu tiilitalossa ja hänen kukkansa ovat aivan uskomattomia ja kukkivatkin ikuisesti. Kyllä jotain taikaa niiden kasvattamisessa täytyy olla!
Itse en niitä kukkineita henno poiskaan heittää ja sitten pyörittelen noita raaskuja takan päällä jne. enkä tietenkään kastellakaan kovin usein muista. Ehkäpä nyt ryhdistäydyn ja kohta esittelen uudestaan kukkivan yksilön. Pidetään peukkuja!
Lähetä kommentti