Kun ulkona paukkuu pakkanen, voi hyvällä omallatunnolla lukea. Eilen sain päätökseen tuon viime vuoden Finlandia-palkitun. Voi Hyry minkä teit! Ryhdyin luku-urakkaan aika skeptisin mielin, mutta aikamoista hyrykyytiä ajatukset sitten saivatkin. Teksti oli tuttua ja turvallista Hyryä: yksinkertaista kuvausta pohjoispohjalaisesta uskonnollisesta maalaisympäristöstä ja päähenkilön elämää hallitsevasta uuninprojektista.
Alussa kirja oli vaikea, mutta jollain ihmeellisellä tavalla teos rupesi kiehtomaan. Kirjasta löytyi paljon satiirisia piirteitä. Jotenkin suorastaan absurdilta tuntui kuvaus eläkeläisten urkumatkasta Ruotsiin. Koko ajan mietin, että näinkö voitetaan se Finlandia-palkinto. En tiedä sitten, oliko tämä satiiri oman mielikuvitukseni tuotetta vai mistä lie peräisin....
Kun kirja loppui, huomasin, että kaikesta huolimatta pidin kokemastani, hyvä niin!
"Nousimme ruokapöydästä, kiiteltiin ja hyvästeltiin. Pojat lähtivät matalasta ovesta porstuaan, minä menin perässä. Seisoin porraskivellä ja katsoin, kun pojat, keski-ikä vähän vaille seitsemänkymmentäviisi vuotta, menivät auton ovista päätä kumartaen, ja auto lähti liikkeelle eikä sitä enää näkynyt."
Kiitos Hyry, ansaitsit Finlandiasi!
Seuraavaksi lukulistalla Siri Hustvedtin
Amerikkalainen elegia ja sen jälkeen Katri Lipson
Kosmonautti. Onneksi ennusteet lupaavat vielä roimasti lisää pakkaspäiviä!
***
Ps. Greengaten Chloe off white -ruusukuosi on vallannut elämäni, näköjään myös makuuhuoneeni. Kaikki lähti siitä mökille ostamastani päiväpeitosta. Sitten Hannalasta kangasta sai puoleen hintaan, pakko oli ommella pöytäliina ja sohvatyynyjä. Myös lautasliinat ja keittiöpyyhkeet ovat suosikkejani. Astioihin en ole vielä sortunut, eikä taida olla tulottomalla kotiäidillä onneksi varaakaan (eikä kaapeissa tilaan).