Aina nälkäinen esikoinen lähti viikoksi maailmalle, joten selviämme aamupäivisin aika pienin eväin. Tänään teimme lounaaksi ruishampurilaisia. Tyttö teki kalakuvioisen, poika apiliontin (lue neliapila) ja minulle lapset valitsivat sydämellisen mallin, koska kaulassani riippuu aina sydänkoru.
Herkuttelimme pöydässä myös uudella sisämaalikartalla. Tarjolla näet oli Mustikkamaitoa, Leivosta, Purkkaa, Marmeladia, Herkkusientä ja Seljankukkaa. Myös Chablis tuntui kovin houkuttelevalta sekä Päiväuni, Nukkumatti ja Salaisuus...
Kohta meillä heilutellaan pensseleitä!
5 kommenttia:
Onpa sisämaalien värikartassa herkullisia sävyjä. Meillä ei ole tarkoitus heiluttaa pensseleitä, vaan päästää ihan maaliruisku hommiin heti juhannuksen jälkeen.
Apiliontti on suloisen kuuloinen sana :)
En henno korjata tuota sanalipsahdusta, kun poika sen jostain muistinsa syövereistä toukokuussa kaivoi. Itse yritän kyllä löytää neliapiloita, jospa se olisi tarttuvaa laatua.
Olispa kiva keksiä työkseen sävyjen nimiä. Purkka ei kyllä tuo mitään mieleen. Minkä väristä se on?
Omat sanat on niin ikimuistoisia ja suloisia! Meillä koko perhe syö edelleen kinkkunaa (kalkkunaleikettä)... Apiliontti on muuten selvästi pojan sana, jotenkin villieläinvivahteinen. :)
Apiliontti!!!! Haluan niitä myös. :)
Voi, kumpi firma on nimennyt värinsä noin herkullisesti! Suloisia nimiä. Mustikkamaito vetoaa heti.
Ihana äiti sai sydämen. Ja noin nätti röyhelöpaitakin! :)
Anna, purkka on hentoista roosaa. Tosiaan, eläinmaailman puolellahan tuon pojan ajatukset ovat liikkuneet. Itse ihmettelin, kun en käytä papiljontteja vaan rullaan aina tötteröt päähän..
Ilse, Tikkurila. Kyllä sillä toisellakin on kivoja.
Lähetä kommentti