"On leuto ja aurinkoinen kevätpäivä, joka on täynnä lempeää, vanhan maailman suodatettua valoa. Se on ystävällistä, tai kenties se on liittoutunut kanssani heittämällä minun ja tämän kaupungin muistojen ylle harson." (Linda Olsson: Sonaatti Miriamille)
Voiko valoa kuvata kauniimmin?
Olen löytänyt uuden lempikirjailijan. Hän kirjoittaa taivaasta näin:
"Myöhemmin palattuani kotipihalle, seisahduin katselemaan taivaalle. Olen oppinut tuntemaan saaren taivaan. Elän sen kanssa ennen kokemattomalla tavalla, varsinkin yötaivaan kanssa. Sametinmustan elokuun taivas hohtavine tähtineen, jotka näyttävät palavan useassa kerroksessa, paljastuu täydessä syvyydessään ainoastaan hyvin kärsivälliselle tarkkailijalle. Utuisenharmaa marraskuun taivas koskettaa savuavaa merta ja sulautuu siihen. Vihlovan paljas tammikuun taivas on hauras kuin musta lasi. Ja varhaiskesän taivas on vain kalpeampi toisinto päivästä, yöstä jota ei ole. Mutta tuona maaliskuisena päivänä taivas oli pidättyväinen, väritön ja tyhjä." (Linda Olsson: Sonaatti Miriamille)
Jos Linda Olssonin Laulaisin sinulle lempeitä lauluja oli ihana ja surumielinen kertomus ystävyydestä ja rakkaudesta, samat teemat löytyivät myös Sonaatista Miriamille. Pidin valtavasti molemmista teoksista, mutta jälkimmäinen -se kevätkirja- sai sydämeni sykkimään vielä asteen verran kiihkeämmin. Kaunista, kiehtovaa ja koskettavaa! Nämä haluan kirjahyllyyni aivan ehdottomasti molemmat.
***
Me matkaamme huomenna takaisin kesään sametinmustan elokuun taivaan alle katsomaan tähdenlentoja, niitä onkin luvattu huomiseksi aivan valtavia määriä. Lapset aikoivat valmistautua tekemällä valmiiksi listoja kaikista toiveistaan. Taidan joutua kirjuriksi. Voi heitä onnellisia!
9 kommenttia:
Nyt viimeistään kiinnostuin Olssonista. Taidanpa tänään käväistä kirjastossa! Tosin olen päättänyt Anna-sarjankin lukea läpi syksyn aikana, mutta jospa vuoroin vieraissa?
Nyt en tiedä, mitä sanoisin. Niin vaikuttavasti kirjoitit Olssonin kirjasta. Pidin kovin Laulaisin sinulle lempeitä lauluja-romaanista ja tämä Sonaatti Miriamille vaikuttaa sydämeenkäyvältä. Kirjakauppaan vai kirjastoon? Siinä lukutoukan ihana ongelma.
Onnistuiko tähdenlentojen havainnoiminen?
Teija, suosittelen! Varaa myös nenäliinoja.
Lumiomena, minäkin oli sanaton tuon kirjan jälkeen ja vain huokailin. Ihana on! Ja me ajattelimme vasta tänään illalla niitä tähdenlentoja katsastella, nekö menivätkin jo! Voi meitä! ;) No, toivottavasti joku satelliitti vielä tänäkin iltana taivaalla tuikahtaisi.
Minun on saatava käsiini Sonaatti Miriamille. Kaunista ♥
No niin. Olen ehkä ensimmäinen, joka ei huokaile sen Laulaisin... jne. äärellä, mutta kieltämättä sait tuon Sonaatin kuulostamaan ihanalta. Voi että kaipaisin jotain nimenomaan ihanaa luettavaa, kun tuo yksi raivostuttava on ollut loppusuoralla jo päiviä.
Tähdenlentoja ja toiveita, voi että niitä sinun pampuloitasi! :)
Sari, toivotaan, että löydät! Kannattaa etsiä!
Ilse, no niin sinullekin! Nyt kyllä kiinnostaa, mikä raivostuttava sinua siellä piinaa? No silitysmies taitaa yllättää ensi viikolla, joten tsemppaillaan sinne. Ja tuo Sonaatti oli minusta aivan ihana elokuun viimeisten lomaviikkojen kirja, ehkä kesän koskettavin lukukokemus. Minä odotan myös Nevanlinnan uusinta. Senkin pitäisi ilmestyä pian. Ihanaa aikaa tämä syksy. Nähdään pian!
En niin syttynyt jostain syystä kirjakerhon lehdessä tämän kirjan esittelystä, mutta nyt sytyin;) Kiitos!
Pidin valtavasti Olssonin edellisestä ja sen aionkin omaankin hyllyyn hankkia. Lumiomenan tavoin aloin nyt miettimään, hankkisinko tämän suorana omaksi, kun vaikuttaa lupaavalta..
Kiva postaus:-)
Mukavaa alkavaa viikkoa<3
Susa, nyt rupesi kiinnostamaan, mitä kirjakerhon lehdessä sanottiin. Mihin kirjakerhoon kuulut? Minä en ole vuosiin kuulunut enää kerhoihin, kun aina unohdin perua ne dekkarit.
Arja, kiitos. Mukavaa uutta viikkoa sinullekin!
Lähetä kommentti