lauantai 16. lokakuuta 2010
Kultaista
Ei tullut myräkkää torstaina, saimme häikäisevän auringonpaisteen. Istuin linja-autossa ja ajelin ympäri kotikaupunkiani. Maisema oli kullankeltainen ja kaunis. Pitäisi kulkea bussilla useamminkin. Havahduin monet kerrat matkan aikana, kun matkustajat - lähes kaikki - poistuessaan kyydistä kiittivät kauniisti kuljettajaa. Tulin hyvälle mielelle. Hyvätapaiset kulkevat bussilla tai linkillä, kuten täällä usein sanotaan.
Nyt meillä on loma. Suunnitelmia ei ole juurikaan. Ihan vain ollaan ja tehdään yhdessä mukavia. Ollaan siinä aika hyviä!
Lapset leipoivat tänään ensimmäiset syyspiparit, mies siivosi lastenhuoneen. Paljon vietiin tavaraa vinttiin ja hyvä niin. Itse en henno koskaan niin ronskilla otteella karsia. Nyt mahtuvat pienet taas leikkimään yhteiseen kamariinsa ainakin toistaiseksi. Tyttö nimittäin sai viikolla postista prinsessajulisteen ja poika oli sitä mieltä, ettei voi nukkua huoneessa, jossa tuollainen krumeluu roikkuu seinällä. Ajatus isommasta kodista hiipi hetkeksi takaraivoon kummittelemaan. Pitääkö sitä joskus oikeasti vaihtaa vielä isompaan?
Nyt kutsuu Arne Nevanlinna. Hjalmar on aivan erilainen lukukokemus kuin Marie, mutta herkullista tajunnanvirtaa löytyy kyllä tästä uudemmastakin. Onneksi on loma!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
7 kommenttia:
Tuollaisesta tulee kyllä mukava mieli,teen itse myös vastaavia havaintoja ja saattavat hymyilyttää kauan.Kaunis yläkuva,mahtavat värit! Iloista lomaa Hiirulaisen majaan :)
Voi, että odotan pääseväni lukemaan Hjalmaria. Rakastin Marieta, Nevanlinnan käyttämää kieltä.
Nautinnollista syyslomaa teille. Mekin leivoimme piparkakkuja jokunen aika sitten. Tänään yksi ystävä tarjosi jouluteetä, jonka myötä aloin kaivata glögiä :)
Hyvän kuuloinen siivous! Ja ehkä prinsessa-allergikko voisi sitten saada vastapainoksi jonkin oman julisteen...?
Minulla on Hjalmar tuossa myös, mutta vietän Auster-teemaviikonloppua. :)
Ihanaa lomaa, ihanasti sanottu tuo, että olette hyvä mukavien tekemisessä. Meillä muut vielä nukkuvat, odottelen täällä. Terveisiä!
Mukavaa lomaa teille! Pipareiden leivonnasta on meilläkin puhuttu jo pitkään, ei vaan ole saatu aikaiseksi.
Lumiomena, itse vähän pelkäsin Hjalmaria, kun arvostelut eivät luvanneen ihan Marien tasoista elämystä, mutta kyllä tämäkin on IHANA. Nevanlinnan kieli nimenomaan ja se hillitty huumori. Kokonaan en ole vielä kirjaa lukenut, mutta hykertelen onnesta, kun tiedän, että kirja minua tuolla odottaa...
Ryppymekko, tiedän, meillä on paljon yhteistä. Mukava, että olet palannut! : )
Ilse, piilotimme pinkin julisteen kerrossängyn alasängyn päätyyn, joten tuskin se sieltä häiritsee. Ne poikien julisteet ovat oven kääntöpuolella piilossa, joten nekään tuskin häiritsevät. Niin ja Hjalmarista, jään odottamaan lukukommenttejasi, minä taidan ainakin kirjoittaa kirjasta vielä muutaman sanan. Terkkuja sinnekin!
Miia, meidän pakastimesta löytyi vielä yksi viimejouluinen piparkakkutaikina, joten leipomispuuhaan ryhtyminen oli helppoa. Hyvin tekivät kauppansa nämä ensimmäiset piparit, enää muruset jäljellä!
Lähetä kommentti