Lumi on kadonnut pihalta, eikä todellakaan tunnu siltä, että joulu koputtaa jo ovella. Tosin tonttu oli jokunen yö sitten käynyt sieppaamassa etuovelta lasten joululahjatoivomuskirjeen, joten ainakin tontut ovat jo liikenteessä.
Sen verran kotia on koristeltu, että pienille ripustimme omat tähtivalot ikkunaan. Luulen, että nämä tähdet saavatkin tuikkia sitten kevääseen asti.
Itselleni hain vintistä adventtikalenterin. Se hyvä puoli huonosta muistista on, että voi käyttää samaa kalenteria vuodesta toiseen. Omani on Martta Wendelinin kuvakalenteri, jonka luukut suljen luultavasti taas joulun jälkeen ja vien kalenterin takaisin vintin uumeniin odottamaan seuraavaa joulua - ja todennäköistä on, että ensikään syksynä en muista edes sitä ykkösluukun kuvaa!
6 kommenttia:
Kierrätystä parhaimmillaan :) Itsekään en varmaan hennoisi hävittää Wendelinin kalenteria.
Pimeää ja märkää, juu :/ mutta onneks valoilla ja kynttilöillä saa mukavaa tunnelmaa.
Wendelin kalenteri on kyllä niin kaunis, että sitä voisi katsella vaikka vuoden ympäri! Kaunis tunnelma tulee valoistasi.
Meillä on oikeasti tosi hämärää tähän aikaan vuodesta. Olemme asuneet tässä asunnossa jo 6 vuotta ja edelleen monesta huoneesta puuttuu valaisimet. No, kohtahan se kevätaurinko taas porottaa, joten miksipä sitä kiirehtiä lamppukauppaan...
Kalenterin kierrättäminen on varsin mainio idea! Mun muistilla toimisi varmasti yhtä hyvin...
Täälläkin jo vähän tonttuillaan ;)
Meilläkin luotetaan adventtikalenteriin! Siinä saa yleensä extraluukkuja joulukalenteriin verrattuna ja mikäs sen mukavampaa...
Joo, valaisinostoksilla voisimme mekin käydä, tosin tänä syksynä sain kaksi kauan kaivattua pöytälamppua hankittua. Vielä puuttuu ainakin noin... öööh... neljä!
Titta, lohdullista kuulla, että teillä "harkitaan" lähes yhtä kauan. ;)
Lähetä kommentti