Ruokapöytää koristi tänään Suomen lippu. 5-vuotias kattoi apunani lautasia pöytään ja samalla juttelimme, miksi ihmeessä pöydässä on tällainen pikkuinen lippu. Pieni miehenalku osasi selittää tämänkin asian varsin ymmärrettävästi: "Suomi on täynnä isiä. Nyt isät huomaavat, että tänään juhlitaan."
Isänpäivän kunniaksi ajattelin esitellä kirjasarjan, jota en ole itse edes lukenut, mutta meidän perheen miehet ovat. Hykertelin syyslomalla, kun esikoinen makoili isänsä kanssa makuuhuoneessa ja molemmilla oli Chris Bradfordin kirja nenän edessä. Loman huippuhetki!
Törmäsin itse Chris Bradfordin Nuori samurai -sarjaan vuosi sitten. Olin esikoisen kanssa kirjakaupassa ja kotimatkalla poika rupesi harmittelemaan, että kaupassa oli ollut jokin tosi mielenkiintoinen kirja. En muista, palasimmeko samalla reissulla opusta hakemaan, mutta jossain vaiheessa kirja piti käydä kyllä ostamassa. Onneksi kävimme! Soturin tie oli pojalle elämys ja jatko-osaa odotettiin sitten hartaasti vuoden ajan.
Koska itse en ole vieläkään kirjoja lukenut (vaikka asiaa minulta aina säännöllisesti kysytäänkin) lainaan Soturin tien takakansitekstiä:
"Elokuu 1611. 12-vuotias Jack Flecher ja hänen isänsä haaksirikkoutuvat hurjassa myrskyssä Japanin rannikolla. Huppupäiset ninjat hyökkäävät laivalle, mutta nuorukainen pelastuu ihmeen kaupalla. Samuraimestari Masamoto Takeshi ottaa isänsä menettäneen Jackin suojiinsa, mutta pojan koettelemukset vieraalla maaperällä ovat vasta alussa. Jack aloittaa vaativan opintien miekan mestariksi. Jokainen vastoinkäyminen kuitenkin lujittaa pojan taitoja ja ymmärrystä. Ennen pitkää Jack kohtaa myös miehen, joka surmasi hänen isänsä..."
Ok! Haastattelin esikoistani ja yritin selvittää, mikä kirjasta teki erityisen kiehtovan. Poika kommentoi: "Ei voi perustella, se oli vaan niin hyvä!" (Ja se on paljon sanottu tuon ikäiseltä.)
Japanilaisesta kulttuurista kiinnostunut mieheni antoi vähän perusteellisemman lausunnon lukemastaan. Vaikka kyseessä on siis nuortensarja, lukukokemus oli hänelle positiivinen yllätys. Tarina tempaisi heti ensimmäiseltä sivulta mukaansa, ja kirjat oli pakko lukea heti loppuun. Mieheni harrastaa itsekin itämaista itsepuolustuslajia ja Chris Bradfordin asiantuntemus japanilaisesta kulttuurista, samurai-perinteestä ja itämaisista taistelulajeista oli ihailtavaa ja kirjasarja on jo tämänkin takia lukemisen arvoinen. Tosi hyvä seikkailusarja!
Me jäämme odottamaan sarjan päätösosaa. Onneksi se ilmestyy jo ensi vuonna!
***
Esikoinen on vuosien ajan luottanut minun kirjamakuuni ja tarvittaessa pyytänyt hyviä lukuvinkkejä. Nyt viimeisen parin viikon aikana olen kahteen kertaan joutunut oikein pinnistelemään, että olen keksinyt herralle luettavaa. Viimeksi jo hätäpäissäni iskin hänelle Häräntappoaseen käteen, kun tuntui, ettei kotihyllystä enää löydy mitään sellaista, mitä poika ei olisi lukenut. Mitä muut noin 12-vuotiaat pojat lukevat? Meillä viimeisen vuoden aikana on luettu Remestä, Sacherin Paahdetta, Christien dekkareita, Jukka Parkkista, Darren Dhanin tarinoita ja se Yön eläjä oli myös ehdoton menestys...
Mies lukee parhaillaan Oksasen Puhdistusta. Pinnistelen, etten kommentoi hänelle mitään, ennen kuin saan luvan.
Tällaisia isänpäiväkuulumisia Hiirulaisen majasta.
Mukavaa isänpäivää isälle ja kaikille muillekin isille ja papoille!
 |
| Meillä asustaa tällainen tyttöninja kaikkien poikaninjojen lisäksi |
12 kommenttia:
Ihana lippu ja kommentti ♥ aika pelottavan näköinen ninja teillä, meillä on noita miespuolisia kyllä riittämiin, mutta tuollainen tyttöninja voisikin olla aikas hurja :)
Pitääpä tutustua tuohon kirjaan, josta kerroit. Meillä 11- vuotias ja 9- vuotias ovat innolla lukeneet Eragonin kaikki kolme paksua kirjaa, ja pitivät ihan mahdottomasti. Eli sitä voin ainakin meidän perheen kokemuksella suositella. Nyt tämä 11- vuotias lukee Salamavarasta englanniuksi. Hän osti sarjan kolme kirjaa vajaa kuukausi sitten Lontoon reissultamme, ja on nyt lukenut ensimmäisen kirjan pitkälle yli puolen välin. Olen aika yllättynyt pojan taidoista ja kiinnostuksesta!
Sarppu, tyttöninja pistää kyllä pojat järjestykseen!
Tarleena, kiitos vinkeistä. Nuo fantasiakirjat ovat ihmeellisiä! Täytyypä tarjota Eragonia meidänkin pojalle. Ajatella, että 9-vuotiaskin jo lukenut kaiken, hienoa! Minä en ole osannut edes ajatella, että vieraskielistäkin voisi tarjota. Pistetäänpä harkintaan tämäkin asia.
Hienii idea liputtaa näin Isänpäivänä:)
Alkoi itseänikin nyt kiinnostaa nuo ninja-kirjat! Mielenkiintoisen kuuloinen juoni. Mun mies varmaan lukisi noita myös mielellään.
Ja tokihan sitä nyt pöydässäkin voi liputtaa :) Olis pitänyt itsekin kaivaa tuo eilen esille!
Ai teillä on jo liputettu, upeaa! ja mikä heino selitys!
Minä palaan kyselemään sinun vinkkejäsi sitten kun pallero on vähän isompi. Tuo ikä on on vaikea... tytöille niinkin varmaan olisi paljon lukemista.
Ja kyllä, samurait samojen kirjojen äärellä...! Ihan paras näky. :) Terveisiä!
Ihanaa kun isällä ja pojalla sama kirjasarja yhteinen "tykästys"!
Ja hauska Ninja teillä asustaa ;)
Voi että, saisikohan tuolla kirjasarjalla meidän 8v pojan innostumaan lukemisesta. Toistaiseksi vain Nintendo DSn ohjeet ovat kiinnostaneet tarpeeksi lukuyritykseen... huoh, ja minä kun olen ostanut aina kirjan, kun osoitta pienintäkin kiinnostusta. Tai sitten vika on juuri siinä, äidin tuputtamisessa. Lopputulos on kuitenkin se, että meidän 6v on tainnut jo lukea (tikkukirjaimilla tavaamalla) enemmän kirjoja kuin isoveljensä...
Elmiira, meillä ei ole ulkona lipputankoa, joten tällainen pieni pöytämalli saa luvan kelvata. Saa nähdä, kuinka monet juhlat muistamme liputtaa.
Teija, meillä on samanlainen maku ja samat aarteet näköjään kaappien kätköissä. ; )
Ilse, kiitos terveisistä! Tänäänkin meillä liputetaan! Niin ja laitetaan nuo meidän pojat sitten vinkkaamaan niitä kirjoja pallerolle, niin äidin ei tarvitse tuputtaa.
Susa, totta! Saa nähdä, vieläkö jatkossakin löytävät yhteisiä tykästyksiä. Toivotaan niin!
Eriqou, tiedän, että tuputtaminen voi olla turmiollista (kokemusta on siitäkin). Siksi olen kovasti nauttinut nykyisestä tilanteesta, kun poika on pyytänyt minulta apua kirjojen valinnassa. Täytyy koputtaa puuta! Mistä aina löytäisikin ne oikeat ja kiehtovat kirjat!
Kiitti taas hyvästä vinkistä!
olen kohta 12-vuotias tyttö, ja luin nuori samurai-kirjat niin, että eilen lopetin viimeisen kirjan. yksi parhaimmista sarjoista, mitä olen lukenut, ja se on paljon se. olen nimittäin hirveä lukutoukka, tai en kyllä nyt, mutta monta vuotta on kulunut lukemiseen. niin ihana sarja on kyseessä, että oikein harmittaa, kun sarja loppui tähän. ajattelin tässä kirjoittaa sarjan kirjoittajalle, että tuleeko tämäntapaisia kirjoja enemmänkin.
suosittelisin itse ainakin tulen a jään maa, sillä se on erittäin vauhdikas kirjasarja, ja suomalainen vielä. sekä K.A. Applegaten Everworld. Ja Harry Potterit tottakai, jos niitä ei ole luettu.
Hei lukijatyttö, olipa kiva lukea viestisi! Kiitos myös kirjavinkeistäsi!
Lähetä kommentti