tiistai 7. joulukuuta 2010

Itsenäiset

Itsenäistyminen alkaa haparoivin askelin. Meidän lapset tekevät asian suhteen jo isoja loikkia; itsenäisyyspäivänä pienet ulkoilivat ensimmäisen kerran kotipihassa ihan kahdestaan. Minä vedin henkeä ja seurailin heidän puuhiaan  lasin läpi lämpöisestä. Radiossa soitettiin Tikanmäkeä. Kyllä sitä 80-luvullakin tehtiin hienoa musiikkia, vaikka elämä  oli muuten aivan erilaista: Televisiosta löytyi kolme kanavaa. Koko kansakunta tuijotti  uutisia klo 20.30 ja maanantai-iltaisin elokuvaa. Puhelimessa oli veivattava numerovalitsin ja suvun puhelinnumerot muistettiin ulkoa. 

Maailma muuttuu. Onneksi pieneen hetkiseenkin mahtuu paljon muistoja.


2 kommenttia:

Ilse kirjoitti...

Ja lämpimät voileivät olivat paras pikaruokaherkku... :)

Olen itsekin miettinyt, milloin tulee tuo aika: että ihan yksin ulos. Vuoden päästä, kahden? Huhui, pelottava ajatus. Mutta irtihän pitää päästää ja luottaa siihen, että itsenäinen hänestä tulee.

Suloinen kuva. Minä olisin ollut silmä kovana ikkunalla koko ajan. Ehkä sinäkin olit? :)

Joana kirjoitti...

Ilse, pelottava ajatus todellakin. Ei kerrota heille, että olin koko ajan ikkunan takana tarkkailemassa. Isompaan voi toki jo luottaa, mutta tuo nuorin on välillä aika arvaamaton.